Ensimmäinen esiintyjä Matti
Seppänen aloitti Reino Helismaan tutulla Balladilla
villistä lännestä. Seppiksen toinen kappale oli irlantilaisen
Christy Mooren tunnetuksi tekemä Barney Rushin laulu Nancy
Spain.
Toisena esiintyjänä oli näissä yhteyksissä uusi tuttavuus Jouni
Annala, joka kertoi kerran aikaisemmin käyneensä
tutustumassa meininkiin. Jounin ensimmäinen laulu oli Malvina
Reynoldsin Little Boxes, jota olin tähän asti luullut
kansanlauluksi. Toisena laulunaan Jouni esitti venäjänkielellä
rikollisten suhteista kertovan pietarilaisen Alexander Rosenbaumin
laulun Gop stok. Jounin laulua toivoisi lähitulevaisuudessa
kuulevansa enemmänkin.
Viron ystävänä ja kieltä taitavana tiedetty Aki Mäkinen
aloitti eestinkielellä Saarenmaan valssilla.
Akin toinen laulu oli Some old day ja kolmas Louis Priman
Buona sera (...signorina, kiss me good night). Tauon aikana
Aki viihdytti kitaramusiikilla soittamalla instrumentaali-versiona
mm. musiikkia operetista Lintukauppias ja Toivo Kärjen Rakovalkealla.
Chrisu Österberg aloitti suomentamallaan Björn Afzeliuksen
tyttärelleen tekemällä kauniilla laululla Isabelle. Toinen
laulu oli Freddie Quinnin Die Gitarre und das Meer, jota
hän oli laulanut yhteisillä keikoilla Roland Koppatzin kanssa.
Kolmas laulu oli tv-sarjasta Vastatuuleen tuttu John Englishin
kappale Six ribbons, jonka Tapio Heinonen aikoinaan levytti
suomeksi. Laulu kuultiin nyt osaksi englanniksi, ruotsiksi ja
suomeksi.
HELY:n uusin jäsen, irlantilaisiin balladeihin mieltynyt Kaj
Kalugin oli seuraava esiintyjä ja ensi kertaa Laulelmatreffien
estradilla. Hänen ensimmäinen laulunsa oli
skotlantilais-irlantilainen kaivostyöläisistä kertova Working
man (I´ll never again go down underground). Toinen laulu oli
irlaintilainen Derryn kaupunkiin sijoittuva The town I loved so
well. Kolmantena laulunaan Kaj esitti Gallway Bay -laulua
mukaillen tehdyn juomalaulun, jossa mm. laulajan vaimon
suuta verrattiin Gallwayn lahteen. Tervetuloa, Kaj,
Laulelmatreffeille toistekin.
Yleensä omia laulujaan esittävä Seppo Pulkki oli nyt
toisilla linjoilla. Hänen ensimmäinen laulunsa oli kaunis
Morning has broken, jonka loppuosassa kuultiin "kiekaisu" kun
Seppo lauloi sen oktaavia muuta esitystä korkeammalta. Sepon
toinen laulu Ikkunaprinsessa (...ruudun takaa) oli kaikille
tuttua tavaraa Rauli Badding Somerjoen levytyksestä. Brita
Koivunen oli levyttänyt alkuperäisen Glendora -nimisen kappaleen Saukin kääntämänä jo
aiemmin 1957 nimellä Ikkunaprinssi. Sepon kolmas laulu oli
suomeksi laulettu Jambalaya, joka sai yleisön hyvin mukaan
kertosäkeeseen. Oli hauska kuulla Sepon bassoa 12-kielisen kitaran
säestämä vaihteeksi tutuissa lauluissa.
Duo Espresso oli seuraavan, ensi kertaa mukana olleen esiintyjäparin nimi. Sen muodostavat Katri Sampo-Kaskela ja jo illan alussa kuultu
hanuritaiteilija Johannes Niskanen. Duon ohjelmisto koostui ranskalaisista ja
italialaisista lauluista alkukielellä esitettyinä. Edellisistä oli
monet tuttuja Edit Piafin ohjelmistosta. Ensimmäisenä kuultiin
elonkorjuujuhlasta kylässä kertova A. Cabralin ja Michel
Rivgauchen La Foule. Duon toinen laulu oli nostalginen
Arrivederci Roma ja kolmantena tällä erää Janne-parasta kertova
La goualante du Pauvre Jean. Duon ammattimaisen taitava esiintyminen oli
nautittavaa kuultavaa ja saa mielenkiinnolla odottamaan heidän
tulossa olevaa CD-levyään Come Prima.
Kalevi Toosi toi lauluillaan jälleen terveiset Irlannista.
Kallun ensimmäinen laulu oli hänen kääntämänsä Kaikki ryypätty
ja toinen irlantilaisen muusikon paratiisia kuvaava Fiddler´s
green niinikään suomeksi laulettuna. Kolmanneksi laulukseen
oli laulaja valinnut kääntämänsä Gallway Bay´n, josta
saatiin jo aikaisemmin esimakua sen pohjalta tehdystä
juomalaulusta. Kallun käännökset irlantilaisista balladeista
tuovat niiden tapahtumat ja tunnelmat lähes kotoisiksi, kuten olen
kai joskus aikaisemminkin todennut. Lauluissa on mielestäni jotain
samaa juurevuutta kuin parhaissa suomalaisissa kansanlauluissa.
Seuranneen tauon aikana Aki Mäkinen soitti kitarallaan Toivo
Kärjen Rakovalkealla sekä muutamia muita
instrumentaaliesityksiä.
Tauon jälkeen Ari Talkamo aloitti Henrik Huldénin mainiolla Satumaan säveleen tehdyllä snapsilaululla
Hurrin kanssa juhliessa. Ari toinen laulu oli Charles Aznavourin kaunis
chanson She. Esityksensä päätteeksi Ari hauskuutti yleisöä Petri
Hohenthalin usein esittämällä laululla Kusiainen, joka nyt
näytti kehittyneen edelleen ja saaneen piirteitä sellaisista
maista kuin Saksa, Espanja, Itävalta, Venäjä, USA ja tietenkin
Suomi.
Andre Zweig esitti 7/8-tahtilajissa kulkevalla latinonkielisellä (hebrean ja espanjan sekoitus) laululla
Hellät kädet. Toinen laulu oli gruusialainen rakkauslaulu,
jonka Andre kertoi aikanaan opetelleensa foneettisesti Amerikan
gruusialaisten juhlaan New Yorkissa. Yleisön pyynnöstä lauloi
Andre vielä mainion oman laulunsa Onnellinen pikkumies,
jonka kertosäkeeseen "Tehtaankadun kaksiossa" yleisö innolla
yhtyi.
Chrisu Österberg jatkoi Cornelis Vreeswijkin ensimmäisen levyltä
olevan kappaleen Ballad på soptippen, joka tunnetaan
suomeksi nimellä Roskisdyykkarin balladi. Chrisun toinen laulu oli
Evert Tauben Fragancia, jonka säestyksessä Matti Seppänen avusti
kitarallaan.
Matti Seppänen (Seppis) jatkoi tämän jälkeen yksin laulamalla ensin
lyhyen snapsilaulun Mikä ero minuss on ja hurrissa ja
jatkaen sitten suomeksi käännetyllä C. M. Belmannin Fredmanin
epistolalla nr 36 - Oi, äitiseni, joka aikanaan oli Roland
Koppatzin bravuurinumero. Laulun erinomainen käännös on Liisa
Ryömän käsialaa.
Duo Espresso esitti vielä Michel Emer'in laulun L'Accordeoniste,
jonka Edith Piafkin on levyttänyt.
Onnistuneen illan päätti Stig Sundman, jonka johdolla
laulettiin yhteislauluna Satumaa -tango sekä ravintolan Pirjo-emännälle
laulettu Neitonen (...Niin minä neitonen sinulle laulan).
Säestyksestä huolehtivat Ari Talkamo ja
Johannes Niskanen.
Muistiin merkitsi ja kommentoi
Seppis,
sihteeri@hely.info
Ks.
lisää kuvia...
|
Matti Seppänen
Aki Mäkinen
Matti Seppänen ja
Christer Österberg
Duo Espresso
Katri Sampo-Kaskela ja
Johannes Niskanen
Kalevi Toosi
Ari Talkamo |
Muistio 2008 / Laulelmatreffit tammikuussa
