Muistio 2008 / Laulelmatreffit lokakuussaTeema: "Eläintarinoita"
Juontaja: Barbara Helsingius
Eläintarinoita laulettiin ja kuultiin lokakuun Laulelmatreffeillä Ravintola Laulumiehissä 19.10. Illan ohjelman kokosi ja juonsi tyylikkäästi HELY ry:n puheenjohtaja Barbara Helsingius.
Ohjelmaa jatkoi Ulla-Maria Linjama miehensä Eero Lehtisen säestämänä laululla Ratsu lentää elokuvasta “Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen” (…hop, hop, hop!). Ulla jatkoi Eero Melartinin Aale Tynnin runoon säveltämällä kauniilla laululla Hyvä on kalojen olla. Avioparin yhteistyö on nautittavaa ja ammattimaisen saumatonta kuultavaa.
Eero, taiteilijanimeltään Nikolai Blad, jatkoi Ullan Tango-nimisen ruunan mukaan tekemällään hauskalla valssilla Tango on laumaeläin. Eeron toinen laulu tällä erää oli unkarilainen kansanlaulu Sikopaimen (…älä mene sinne, sikopaimen sinut vie, Luoja tietää minne).
Juha Pekkola turvautui esityksessään, suotta hieman anteeksi pyydellen, kaikkien tuntemiin takavuosien iskelmähitteihin. Ensimmäinen näistä oli Saukin suomentama Kuningaskobra. Juhan toinen laulu oli useammankin suomalaisen artistin tunnetuksi tekemä ja levyttämä Tiikerihai. Eläinaiheet ovat selvästi yksi osoitus laulun ja laulelman mielikuvituksen rajoja laajentavasta lajityypistä – mikään inhimillinenkään ei ole mahdotonta!
Lastenlauluissa eläinaiheet ovat erittäin suosittuja ja Maisa Krokfors olikin valinnut laulunsa tästä genrestä. Ensimmäinen oli Yrjö Mikkosen Marjatta Kureniemen tekstiin säveltämä Tiedätkö mitä? Tätä nokkelaa laulua Maisa säesti hihnasta kannatettavalla autoharpulla. Maisan toinen laulu Vanha setä tuhatjalkainen kertoi hauskasti jalkansa kastelleen ja itsensä kylmettäneen tuhatjalkaisen nuhasta. Lauluntekijät ovat Greta Nygren-Hedqvist ja R. Blennow.
Jari Leinonen aloitti omalla laulullaan Vaikka haukkana voisin liitää ja jatkoi sitten Jouko Mäkikansan laulun Polle, hevoseni, jolle kävi laulussa huonosti. Siitä johtopäätös “…makkaraa en tahdo enää syödä…” Metallikielinen kitara, sormiplektra ja huuliharppu täydensivät laulun blues-tunnelman. Jarin kolmas laulu oli vuorostaan hänen omansa Rannalla meren. Jarin laulujen sanoituksissa tuntuu aina olevan ajatusta mukana.
Kalevi Toosi aloitti omalla irlantilaisen balladin, Paddy and the whale, käännöksellä Paddyn valaanpyynti, jonka tarina on tuttu jo Joonan ajoilta. Kallun toinen laulu oli hänen Kirsi Kunnaksen runoon säveltämä hauska Tämä pieni possu.
Barbara Helsingius hauskuutti seuraavaksi yleisöä runolla ja accapella -laululla Kanalassa kukko istuu, jonka rinnalla Cornelis Vreeswijkin Hönan Agda tuntuu lähes lastenlaululta. Laulu on Klaus Söderlingin ja onnistunut käännös Barbaran varmaa työtä.
Ensimmäinen tauon jälkeinen esiintyjä oli Mikko Perkoila, jonka runsaassa tuotannossa on paljon eläinaiheisia laulelmia mm. koirista. Mikko aloitti laululla Runokoira Pentti vuodelta 1985. Toinen laulu Koiran juhla oli vieläkin vanhempaa tuotantoa vuodelta 1981. Molemmissa lauluissa ihmisen parhaat ystävät saavat aivan inhimillisiä piirteitä – kuinkas muuten. Mikon kolmaskin laulu, Kuutamourakka, käsitteli koiran elämää. Neljäs, esihistoriallisiin aikoihin sijoitettu Käytiin koulua ennenkin alkoi ajalta 600 miljoonaa vuotta sitten. Yleisö piti selvästikin kuulemastaan ja yhtyi laulun kertosäkeeseen.
Esiintyjien toisen kierroksen aloitti Matti Seppänen Repe Helismaan kahden soinnun laululla Etana asialla ja jatkoi miehen ja naisen vuoropuheluun perustuvalla Evert Tauben laululla Havsörnsvals. Kolmannessa laulussa oli pääosassa tamma ja laulu oli Jukka Virtasen ja Jaakko Salon Kättä päälle ja käsirahaa, jonka Hortto Kaalo -yhtye aikoinaan levytti.
Ulla-Maria Linjama, Eeron säestämänä otti jo etäisyyttä illan teemaan laululla Leija ja jatkoi kahdella tangolla. Pari on toistamiseen lähdössä maailmanmusiikin festivaaleille Sevillaan, jossa he vuosi sitten herättivät kiinnostusta mm. Unto Monosen ja Toivo Kärjen tangojen tulkinnoillaan. Nyt saatiin kuulla Kärjen tango Muista minua silloin. Astor Piazzolan tango Balladi eräälle hullulle päätti tällä kertaa duon esityksen.
Juha Pekkola lauloi Pikku maalarin säveleeseen tehdyn laulun Laiska kapteeni, joka kertoi ilmavoimissa everstiksi ylenneestä simpanssista. Laulun ilmavoima-aiheinen teksti on Olavi Lundgrenin käsialaa. Alan miehiä.
Jari Leinonen lauloi vielä oman laulunsa Metsän poikuus (...viety mieheltä nyt on).
Barbara Helsingius muisteli hiljattain FST5:lla esitetty Arkistojen helmiä -ohjelmaa, jossa hän esitti laulun Nyckelpiga och tusenfot ja lauloi kyseisen laulun. Babbenin toinen laulu oli kaikkien tuntema Erna Tauron ja Tove Janssonin Syyslaulu kolmella kielellä. Yleisö yhtyi mukaan kertosäkeeseen suomeksi ja ruotsiksi, mutta Barbaran englanninkielinen käännös oli sen verran vieras, että sen joutui Babben laulamaan yksin. Hieno käännös englanniksi!
Mikko Perkoila hauskuutti yleisöä parilla uransa alkuaikoina tekemällään laululla, joiden teksti Kaarina Karin ja Väinö Lehtisen kirjasta “Terveysoppi”. Lauluista ensimmäinen taisi käsitellä hygieniaa yleensä ja toinen oli luvusta “Nautintoaineet” ja aiheena oli Nikotiinin vaarat. On uskomatonta kuinka asiayhteydestään irrotettu teksti sävellettynä ja laulettuna voi vaikuttaa koomiselta. Tästähän myös M.A. Numminen on antanut oivia näytteitä. Mikon kolmas laulu, kaunis Ei syksy ole surua, toi esiin lauluntekijän herkemmän puolen.
Maisa Krokfors lauloi vielä ilman säestystä Heikki Sarmannon Lauri Pohjanpään säveltämän laulun Kaksi vanhaa varista.
Illan päätti Stig Sundmanin johdolla ja Mikon säestämänä laulettu amerikkalainen kansanlaulu Hepokatti.
Muistiin merkitsi ja kommentoi
Matti Seppänen
sihteeri@hely.info
Matti Seppänen
Ulla-Maria Linjama ja Eero
Juha Pekkola
Maisa Krokfors
Kalevi Toosi
Stig Sundman
Mikko Perkoila