Illan laulut aloitti Tuija Rantalainen omalla uunituoreella laulullaan Jouluaatto kolmosratikassa. Laulu kuvasi hauskalla tavalla kertojansa tunnelmia ja kommelluksia nimensä mukaisella kolmosen raitiovaunumatkalla talvisessa Helsingissä. Aloituslaulun jälkeen oli vuorossa Arin johdolla yhteislauluina Joulu on taas, Reippahasti käypi askeleet ja Koska meillä on joulu.

Laulelmatreffeillä harvoin kuultu Pauli Leppänen esitti hienosti Tuijan säestämänä kauniin jouluisen laulun Kolme kuningasta.  Drei Könige -laulu on saksalaista alkuperää ja sen on säveltänyt Peter Cornelius (1824 -1874). Paulin laulua seurasi yhteislauluna lauletut No onkos tullut kesä ja Juokse porosein.

Maisa Krokfors lauloi seuraavana ilman säestystä herkän ja koskettavan laulun Jouluateria, joka vei ajatukset joulun perimmäiseen sanomaan. Laulun kontrasti yltäkylläiseen nykypäivään oli lähes käsin kosketeltava. Laulun tekijä on Paul Stooke, Peter, Paul and Mary -yhtyeestä. Maisa oli poiminut laulun Harri Saksalan levyltä. Laulun suomalaisen tekstin on tehnyt Matti Kontio.

Heimo Kuparinen jatkoi Timo Vitikan tukemana Toivo Kärjen ja Reino Helismaan talvisen tunnelmallisella laululla Rakovalkealla, jota seurasi kolme yhteislauluna laulettua joululaulua Stig Sundmanin johdolla: En etsi valtaa, loistoa, On hanget korkeat nietokset ja Jouluyö, juhlayö. Hemppa jatkoi vielä toisella, espanjalaista alkuperää olevalla joululaululla.

Matti Seppänen (Seppis) oli lauluikseen vallinnut kaksi täysin erilaista jouluaiheista laulua. Näistä ensimmäinen oli A. Adamin Oi jouluyö. Sen oli esittäjä transponoinut äänialalleen sopivaksi eli lähes oktaavin alemmaksi kuin Jussi Björlingin tunnettu versio. Seppiksen lauluista toinen oli Jo syttyy valot tuhannet -laulun säveleeseen tehty Hoopon joulu (Hobo´s Christmas), jonka sanat ovat Lännen Jukan, alias J. Karjalaisen. Laulu kertoo v. 1925 Chigagoon tulleiden siirtolaismiesten karusta joulusta. Ennen taukoa laulettiin vielä yhteislauluna Arin johdolla Nisse-polkka, Kuuraparta ja Kun joulupukki suukon sai.

Tauon jälkeen ohjelma jatkui perinteisellä Tiernapojat -kuvaelmalla, jonka esittivät asianmukaisiin asuihin sonnustautuneina Seppis (Kuningas Herodes), Kalevi Toosi (Murjaanein kuningas), Juha Pekkola (Knihti) ja Timo Vitikka (Mänkki). Sopivan amatöörimäinen esitys hellytti yleisön palkitsemaan esiintyjät lähes kahden oluen kokoisella euromäärällä esiintyjää kohti. Kiitos siitä olkohon! Jonkun kysymykseen: “Miltä luokalta pojat ovat?” tuli Timon vastaus sopivasti murtaen: “Tarkkailuluokalta.”

Ari Talkamon johdolla jatkettiin yhteislaululla Joulupuu on rakennettu, jota Ari jatkoi usean eri maan tyypilliseen säveleen sovitetulla versiolla. Erityisesti Berlusconia muistava Italian osuus hauskutti kuulijoita. Muut tämän jakson yhteislaulut olivat Taatto, taatto läksi innoissaan ja Porsaita äidin oomme kaikki – myös eri vokaaliversioina.

Seppo Pulkki aloitti omalla tunnelmallisella laululla Nimetön joululaulu, jossa hän muisteli lapsuuden joulujen onnellista aikaa. Seppo lauloi sitten ensimmäisen säkeistön Sibeliuksen ja Topeliuksen tutusta laulusta Varpunen jouluaamuna, jota Heimo Kuparinen puolestaan jatkoi. Hemppa lauloi myös Hiljaa, hiljaa joulun kellot kajahtaa, johon yleisö yhtyi.  Kolmas laulu tällä erää oli vallonien joululaulu Kaikkialla lunta, johon yhtyivät myös Jan Steen ja Timo Vitikka. Suomalaisen ja espanjalaisen tekstin lauloi Hemppa ja ranskankielisen osuuden Jan. Timo osallistui säestykseen ja stemmalauluun.

André Zweig lauloi hebrean ja suomen kielellä israelilaisen laulun Kultainen Jerusalem, jonka kertosäe houkutti yleisön laulamaan mukana. Andrén toinen laulu oli hänen omansa, aina yhtä koskettava Narri vain, Clown of the town, jonka hän lauloi molemmilla kielillä. Andrén jälkeinen yhteislauluosuus alkoi Tonttujen jouluyö-laululla. 

Tämän jälkeen Aki Mäkinen laulatti eestin kielellä saman laulun sekä Kilisee, kilisee kulkunen (Tiliseb, tiliseb...) ja Oh, küüsipuu. Laulujen laulaminen eestiksi ei näyttänyt tuottavan mitään erityisiä ongelmia, kun sanat olivat heijastettuina valkokankaalle kaikkien luettavissa ja laulut tuttuja.

Kalevi Toosi aloitti kääntämällään irlantilaisella laululla Joulu Killarneyssä ja jatkoi sitten kokonaan omalla laulullaan Suloinen joulu. Lauluista jälkimmäinen suhtautui kaupalliseen jouluun vähintäänkin kriittisesti ja sai sen näyttämään ironiallaan varsin raadolliselta alkoholin käyttöineen ja pii-paa-autoineen. Laulu antaa aihetta joulun todellisen merkityksen tutkiskeluun, mikä lienee ollut tekijän tarkoituskin.

Hemppa Kuparinen esitti suomeksi ja ruotsiksi Yngve Stoorin ja Helge Roundqvistin laulun Joulu Hawaijilla (En sjömansjul på Hawaii), joka toi hyvin esiin ne koti-ikävän tunnelmat, mitä merimiehet tuntevat jouluna vierailla mailla. Hempan toinen laulu oli Katri-Helenan ja Junnu Vainion Joulumaa, jonka syntyhistoria liittyy kiinteästi Niilo Tarvajärven Joulumaa-hankkeeseen. Laulusta on sittemmin tullut klassikko hienon sävelen ja hyvän tekstin ansiosta. Näiden jälkeen jatkettiin yhteislaululla Petteri Punakuono,  jossa Tuijan pianofillit saivat lauluun aivan jazz-vaikutteisen soundin.

Lasse Liemola toi tavoilleen uskollisena tervehdyksen Stadin slangi -yhdistykseltä ja esitti slanginnettuna tutun joululaulun Kun maas on hanki eli Kun maas on snögee ja sköne jäässä. Joulu-sana oli kuitenkin jätetty “kääntämättä”. Lassen toinen laulu oli amerikkalaista alkuperää oleva Kodin kynttilät (When it's lamp lighting time in the valley), jonka suomenkieliset sanat ovat Usko Kempin, ja jonka tunnetuimman version levytti Harmony Sisters v. 1942.

Tunnelmallinen ilta päättyi yhteislauluun, englanniksi ja suomeksi laulettuun White Cristmas (Valkea joulu) ja espanjaksi ja englanniksi laulettuun Felices Navidad -lauluihin, jonka säestyksessä olivat mukana lavalla trubaduurit Ari, Hemppa ja Timo.

Muistiin merkitsi ja kommentoi
Matti Seppänen
sihteeri@hely.info

 

   
Seppo Pulkki                              Murjaanien Kuningas (Kalevi Toosi)