Muistio 2007 / Laulelmatreffit marraskuussa


Aika:     11.11.2007
Teema: "Folkin hurmaa"
Juontaja: Irma Tapio

FOLKIN HURMAA oli marraskuun Laulematreffi-illan aihe Teatteriravintola Arenassa 11.11.
Kiinnostava teema ja Sirpa Pääkkösen näyttävä juttu laulelmatreffeistä Helsingin Sanomien edellisen perjantain lehdessä saanut  paikalle runsaasti uutta yleisöä ja esiintyjiä. Illan ohjelman kokosi ja sen juonsi persoonallisen luontevasti IrmaTapio.

Irma myös aloitti illan laulut duon Ian and Sylvia 1964 levyttämällä Ian Tysonin folk-klassikolla Four strong winds, jonka myöhemmin ovat levyttänyt moni tunnettu folk- ja countrylaulaja. Irman toinen laulu oli traditionaalinen spirituaali He´s got a whole word in his hands, joka oli kuitenkin yleisölle sen verran vieras, ettei varsinaista gospel-yhteislaulantaa syntynyt. Genreen kuuluva lähes pakollinen tahdinlyönti sen sijaan sujui. Tauon jälkeisessä toisessa osuudessaan Irma lauloi Joan Baezin tekemän kantaaottavan ja kauniin Song of Bangladesh´in sekä yhden monista Morning train-nimisistä lauluista, joka käsittelee yhtä folkin yleisintä teemaa ­ kulkemista.



Irma Tapio
 
Toisena esiintyi Pia Werner, jota jälleen säesti Christer Björkstam metallikielisellä kitarallaan. Pian ensimmäinen laulu oli Buffy Saint Marie´n klassikko Universal soldier. Toisena laulunaan Pia esitti Melanie Safkan laulun What have they done to my song, joka alunperin oli tehty musiikin kaupallistamista kritisoivaksi lauluksi Newportin festivaalille.

Pian esitysten jälkeen Christer Björkstam jäi lavalle yksin ja lauloi John Denverin kauniin laulun Annie´s song saaden siihen mukaansa Aki Mäkisen kitarasäestyksen ja laulun instrumentaaliosuuteen Matti Seppäsen huilusoolon Roland Koppatzin irlantilaisella poikkihuilulla. Tauon jälkeisessä osuudessaan Christer esitti vielä Bob Dylanin laulut Tamburine man ja Blowing in the wind sekä niiden välillä Ralph Mc Tell´n laulun Streets of London.  Varsinkin viimemainitun sanoma avautui Christerin hitaasti laulamana aivan uudella tavalla kun sanojen merkityksen ehti kuulla ja ymmärtää hyvin.  Mainio osoitus tulkinnan merkityksestä laulelman esittämisessä!

Seuraavaksi esiintynyt Aki Mäkinen aloitti Pete Seegerin sodanvastaisella laululla Where have all the flowers gone. Aki sai yleisön mukaansa laulamaan. Akin toinen laulu oli brittiläisen Donovan´in tunnetuksi tekemä alunperin Woody Guthrie´n Car car, jossa hyödynnetään mm. autosta tulevia ääniä.

Uusi esiintyjä oli seuraavaksi laulanut ryhmä Hellevi, Veikko ja Kai, jonka HELY:n uusin jäsen Kaj Lindström toi treffeille mukanaan. Peter, Paul & Mary-vaikutteisessa kokoonpanossa Hellevillä on keskeinen rooli laulajana miesten säestäessä kitaroilla ja stemmalaululla. Tosin laulajarooli vaihteli. Yhtye aloitti Pete Seegerin laululla This land is your land (this land is my land) saaden kertosäkeeseen monia mukaan laulamaan. Porukan toinen laulu olikin sitten em. yhtyeen Pohjois-Amerikan sisällissodan aikoihin sijoittuva Cruel war. Tauon jälkeisessä toisessa osuudessa yhtye jatkoi PP&M:n There´s a ship-lauluun perustuvalla laululla Ma laivan nään ja lopetti PP&M:n laululla Day is done, jota ei pidä sekoittaa samannimiseen amerikkalaiseen partiolauluun. Kokoonpano on laulanut yhdessä vielä varsin vähän, mikä kuului joissain lauluissa turhana varovaisuutena, mutta hyvällä tiellä ollaan ja tällaista tarvitaan.

HELY:n sihteeri Matti Seppänen lauloi aluksi vanhan suomalaisen kansanlaulun Mies kapakass se kerran joi, joka murteesta päätellen on pohjanmaalta peräisin. Jatkossa seurasi englanniksi laulettu tuttu Dona, Dona, jonka helpossa kertosäkeessä yleisö lauloi mukana. Seppiksen kolmas laulu oli suomeksi laulettu Aaveratsastajat.  Tauon jälkeen kuultiin vielä suomalainen kansanlaulu Oulun poijat, "jotka Näälmannin möljässä ranstia joivat".

Kalevi Toosin ensimmäinen laulu oli hänen kääntämänsä Skotlannin Orkney-saarilta peräisin oleva trad-laulu Night visiting song, jonka suomalainen nimi oli yksinkertaisesti Yövierailulaulu. Kallun toinen laulu oli irlantilainen IRA:n pilkkalaulu Johnstonin auto.  Tauon jälkeen Kallu lauloi vielä South of Garryowen.

Juha Pekkola oli valinnut lauluikseen suomalaiset kansanlaulut, joista ensimmäinen oli Keski-Suomesta peräisin oleva balladi Vilho ja Bertta. Toinen laulu oli tutumpi hauska Nikkarin Kerttu. Juhan eleetön laulutyyli yhdessä tarkan kitarasäestyksen kanssa sopi erinomaisesti valittujen laulujen esittämiseen. Tauon jälkeen Juha esitti suomeksi vielä Cornelis Vreeswijkin varhaistuotannosta tutun Ballad på soptippen, joka tunnetaan Georg Dolivon käännöksenä ja Folk-Fredin levyttämänä nimellä Roskisdyykkarin balladi.

Heli Keinosen tunnetuksi tekemä karjalainen Neitsyt sinä tsomainen oli Seppo Pulkin lauluista ensimmäinen.  Toinen laulu oli  Sepon Mauno Karin tekstiin tekemä Orm Punainen, jonka Seppo oli ensiesittänyt Amerikan löytämisen 500-juhlavuonna Kotkan Meripäivillä. Tauon jälkeisessä osuudessa Seppo lauloi vielä saman tekstintekijän vahvaan kertomukseen säveltämänsä laulelman Trokarin stoori, jossa Seppo bassollaan katu-uskottavasti kertoo kahden salakuljettajan huonosti päättyvästä kaveruudesta.

Ennen taukoa ehti vielä esiintyä André Zweig, joka aloitti englanniksi esittämällään House of the rising sun-laululla. "I love you baby" oli Andrén seuraavasta laulusta You´re just for good to be true erottuva kertosäe, joka Andrén laulamana aikaansai aivan erityisen vaikutelman. Kolmantena laulunaan André lauloi hebreankielisen 7/8-tahtilajissa kulkevan laulun Hellät kädet.  Toisessa esiintymisvuorossa kuultiin vielä espanjaksi laulettu vauhdikas rumba Un amor.

HELY:n varsin tuore jäsen Esko Rahikainen oii uusi esiintyjä Laulelmatreffeillä, mutta kokenut laulaja jo 60-luvun Hootenanny-vuosilta. Hän oli tuonut mukanaan Guldgurkorna -yhtyeestä tutun Antero Launiksen ja he esittivät yhdessä Tatu Pekkarisen laulun Hilipilihimpan, hei Antero jatkoi vielä laulamalla ja itseään kitaralla säestäen varsin persoonallisella tavalla kaikille tutun Orpopojan valssin, jonka kertosäkeeseen yleisö spontaanisti yhtyi.  Tervetuloa vaan treffeille ja lavalle uudelleen!

Onnistuneen ja hyvätunnelmaisen illan päätti Stig Sundmanin johdolla yhteislauluna lähes riehakkaasti laulettu Hj. Nortamon Espanjatar olen sorja,  jonka säestyksessä oli moni mukana.

Muistiin merkitsi ja kommentoi
Seppis
sihteeri(at)hely.info


Pia Werner


Aki Mäkinen


Matti Seppänen


Kalevi Toosi


Seppo Pulkki


Andre Zweig


Antero Launis
(takana Martti Launis,
kuva Folk-illasta)


Stig Sundman

   

www.hely.info