Toisena esiintyi Pia Werner,
jota jälleen säesti Christer Björkstam metallikielisellä
kitarallaan. Pian ensimmäinen laulu oli Buffy Saint Marie´n
klassikko Universal soldier. Toisena laulunaan Pia esitti
Melanie Safkan laulun What have they done to my song, joka
alunperin oli tehty musiikin kaupallistamista kritisoivaksi
lauluksi Newportin festivaalille.
Pian esitysten jälkeen Christer Björkstam jäi lavalle yksin
ja lauloi John Denverin kauniin laulun Annie´s song saaden
siihen mukaansa Aki Mäkisen kitarasäestyksen ja laulun
instrumentaaliosuuteen Matti Seppäsen huilusoolon Roland Koppatzin
irlantilaisella poikkihuilulla. Tauon jälkeisessä osuudessaan
Christer esitti vielä Bob Dylanin laulut Tamburine man ja
Blowing in the wind sekä niiden välillä Ralph Mc Tell´n
laulun Streets of London. Varsinkin viimemainitun sanoma
avautui Christerin hitaasti laulamana aivan uudella tavalla kun
sanojen merkityksen ehti kuulla ja ymmärtää hyvin. Mainio osoitus
tulkinnan merkityksestä laulelman esittämisessä!
Seuraavaksi esiintynyt Aki Mäkinen aloitti Pete Seegerin
sodanvastaisella laululla Where have all the flowers gone.
Aki sai yleisön mukaansa laulamaan. Akin toinen laulu oli
brittiläisen Donovan´in tunnetuksi tekemä alunperin Woody
Guthrie´n Car car, jossa hyödynnetään mm. autosta tulevia
ääniä.
Uusi esiintyjä oli seuraavaksi laulanut ryhmä Hellevi, Veikko
ja Kai, jonka HELY:n uusin jäsen Kaj Lindström toi
treffeille mukanaan. Peter, Paul & Mary-vaikutteisessa
kokoonpanossa Hellevillä on keskeinen rooli laulajana miesten
säestäessä kitaroilla ja stemmalaululla. Tosin laulajarooli
vaihteli. Yhtye aloitti Pete Seegerin laululla This land is
your land (this land is my land) saaden kertosäkeeseen monia
mukaan laulamaan. Porukan toinen laulu olikin sitten em. yhtyeen
Pohjois-Amerikan sisällissodan aikoihin sijoittuva Cruel war.
Tauon jälkeisessä toisessa osuudessa yhtye jatkoi PP&M:n There´s a
ship-lauluun perustuvalla laululla Ma laivan nään ja
lopetti PP&M:n laululla Day is done, jota ei pidä sekoittaa
samannimiseen amerikkalaiseen partiolauluun. Kokoonpano on
laulanut yhdessä vielä varsin vähän, mikä kuului joissain
lauluissa turhana varovaisuutena, mutta hyvällä tiellä ollaan ja
tällaista tarvitaan.
HELY:n sihteeri Matti Seppänen lauloi aluksi vanhan
suomalaisen kansanlaulun Mies kapakass se kerran joi, joka
murteesta päätellen on pohjanmaalta peräisin. Jatkossa seurasi
englanniksi laulettu tuttu Dona, Dona, jonka helpossa
kertosäkeessä yleisö lauloi mukana. Seppiksen kolmas laulu oli
suomeksi laulettu Aaveratsastajat. Tauon jälkeen kuultiin
vielä suomalainen kansanlaulu Oulun poijat, "jotka Näälmannin
möljässä ranstia joivat".
Kalevi Toosin ensimmäinen laulu oli hänen kääntämänsä
Skotlannin Orkney-saarilta peräisin oleva trad-laulu Night
visiting song, jonka suomalainen nimi oli yksinkertaisesti
Yövierailulaulu. Kallun toinen laulu oli irlantilainen IRA:n
pilkkalaulu Johnstonin auto. Tauon jälkeen Kallu lauloi
vielä South of Garryowen.
Juha Pekkola oli valinnut lauluikseen suomalaiset
kansanlaulut, joista ensimmäinen oli Keski-Suomesta peräisin oleva
balladi Vilho ja Bertta. Toinen laulu oli tutumpi hauska
Nikkarin Kerttu. Juhan eleetön laulutyyli yhdessä tarkan
kitarasäestyksen kanssa sopi erinomaisesti valittujen laulujen
esittämiseen. Tauon jälkeen Juha esitti suomeksi vielä Cornelis
Vreeswijkin varhaistuotannosta tutun Ballad på soptippen, joka
tunnetaan Georg Dolivon käännöksenä ja Folk-Fredin levyttämänä
nimellä Roskisdyykkarin balladi.
Heli Keinosen tunnetuksi tekemä karjalainen Neitsyt sinä
tsomainen oli Seppo Pulkin lauluista ensimmäinen. Toinen laulu oli Sepon Mauno Karin tekstiin tekemä Orm
Punainen, jonka Seppo oli ensiesittänyt Amerikan löytämisen
500-juhlavuonna Kotkan Meripäivillä. Tauon jälkeisessä osuudessa
Seppo lauloi vielä saman tekstintekijän vahvaan kertomukseen
säveltämänsä laulelman Trokarin stoori, jossa Seppo
bassollaan katu-uskottavasti kertoo kahden salakuljettajan
huonosti päättyvästä kaveruudesta.
Ennen taukoa ehti vielä esiintyä André Zweig, joka aloitti
englanniksi esittämällään House of the rising sun-laululla.
"I love you baby" oli Andrén seuraavasta laulusta You´re just
for good to be true erottuva kertosäe, joka Andrén laulamana
aikaansai aivan erityisen vaikutelman. Kolmantena laulunaan André
lauloi hebreankielisen 7/8-tahtilajissa kulkevan laulun Hellät
kädet. Toisessa esiintymisvuorossa kuultiin vielä espanjaksi laulettu vauhdikas rumba Un amor.
HELY:n varsin tuore jäsen Esko Rahikainen oii uusi esiintyjä
Laulelmatreffeillä, mutta kokenut laulaja jo 60-luvun
Hootenanny-vuosilta. Hän oli tuonut mukanaan Guldgurkorna
-yhtyeestä tutun Antero Launiksen ja he esittivät yhdessä
Tatu Pekkarisen laulun Hilipilihimpan, hei Antero jatkoi
vielä laulamalla ja itseään kitaralla säestäen varsin
persoonallisella tavalla kaikille tutun Orpopojan valssin,
jonka kertosäkeeseen yleisö spontaanisti yhtyi. Tervetuloa vaan treffeille ja lavalle uudelleen!
Onnistuneen ja hyvätunnelmaisen illan päätti Stig Sundmanin
johdolla yhteislauluna lähes riehakkaasti laulettu Hj. Nortamon
Espanjatar olen sorja, jonka säestyksessä oli moni mukana.
Muistiin merkitsi ja kommentoi
Seppis
sihteeri(at)hely.info |

Pia Werner

Aki Mäkinen

Matti Seppänen

Kalevi Toosi

Seppo Pulkki

Andre Zweig

Antero Launis
(takana Martti Launis,
kuva Folk-illasta)

Stig Sundman |