Illan varsinaisen ohjelman aloitti
Veikko Lavi-spesialistina tunnettu Matti Halmeaho. Matin
lauluista ensimmäinen oli ilman säestystä laulettu Lavin
Silakka-apajalla, jossa Matinkin vikkelä kieli meinasi mennä
solmuun. Kuitenkin loppu hyvin, kaikki hyvin. Toinenkin laulu
oli Lavia: Santa Lucia-laulusta muunneltu Santalusikalla,
joka taas kerran osoitti Veikko Lavin verbaaliset taidot. Matin
kolmas laulu oli hänen jo vuonna 1952 tekmänsä Hunajainen tango.
Laululla oli siis ikää lähes puoli vuosisataa, mutta aika ei ollut
sen sanomaa haalistanut.
Seuraava esiintyjä Anne Jääskeläinen esitti
metallikielisella kitaralla säestäen kaksi omaa lauluaan. Näistä
ensimmäinen oli nimeltään Seuraava kierros. Annen toinen
laulu oli Tähtitaivas soi. Anne on opittu tuntemaan
bluesista pitävänä ja sitä mielellään esittävänä laulajana. Nyt
kuullut laulut eivät olleet bluesia, mutta tunnistettavasti
tekijänsä oloisia biisejä, joissa kuuluu ajan ilmiöihin kantaa
ottava soundi.
Kalevi Toosi aloitti Sakramenton särkät-laululla, jonka
hän oli kääntänyt suomeksi Roland Koppatzin hienolta Shanty
mereltä-levyltä. Kallun toinen laulu oli niinikään hänen
kääntämänsä Black velvet band eli Musta samettinauha.
Kallun varmuus ja uskottavuus laulujensa esittäjänä on koko ajan
lisääntynyt ja hänen irlantilaisten trad-laulujen käännösvarasto
vaikuttaa loppumattomalta.
Chrisu Österberg tunnusti heti alkuun olevansa ilmeisesti
molllilaulaja, koska hänen oli ollut vaikea löytää
duurisävellajilauluja. Chrisun ohjelmiston tietäen tuota oli
vaikea uskoa olisiko kyseessä väärinkäsitys. Ensimmäisenä
esitetty Edu Kettusen Lentäjän poika kuitenkin oli
tällainen. Toinen duurilaulu oli Cornelis Vreeswijkin
varhaistuotannosta tuttu "kasvutarina" Esmeralda, jonka
Chrisu esitti vakuuttavasti alkukielellä ruotsiksi.
Nyt ensimmäistä kertaa laulelmatreffeillä esiintynyt Juha
Pekkola osoittautui varmaotteiseksi kitaristiksi ja lupaavaksi
esiintyjäksi. Kokemusta on karttunut Finnair Big Bandin
monivuotisena komppikitaristina. Juhan ensimmäinen laulu oli Cat
Stevensin Moonshadow ja toinen tuttu folk-biisi Early
morning rain, joka toivottavasti kuullaan marraskuun
folk-laulelmatreffeillä uudelleen.
Runsaan vuoden laulelmatreffeiltä poissa ollutta ja Ruotsin
Kungälvin Viskurssilla opiskellutta Stefan Falleniusta
kuultiin nyt pitkästä aikaa. Stefan osoitti, että kurssi ei ollut
mennyt hukkaan esiintymisvarmuus oli lisääntynyt ja sekä laulu
että säestys olivat parantuneet huimasti viimeksi kuullusta.
Stefan aloitti Reino Helismaan mainiolla laululla Varmuuden
vuoksi ja jatkoi Pariisin matkasta kertovalla Repen laululla
Pigalle ja Montmartti.
Viimeisen esiintymisvuoron ennen taukoa oli Matti Seppänen varannut
itselleen. Hän esitti suomeksi kaksi Carl Mikael Bellmanin
kappaletta, joiden molempien suomenkieliset tekstit ovat Liisa
Ryömän (Elvi Sinervon tytär) käsialaa. Ensimmäinen oli
Fredmanin laulu nr 21 Näin hummatessa huoletta (Så lunka vi
oss småningom) ja toinen Fredmanin epistola nr 23, Oi,
äitiseni (Ack, min moder). Huolimatta laulelmien vakavasta
aihepiiristä olivat molemmat duurisävelmiä. Bellmanin 82.
epistolasta onkin vain 15 kokonaan molliin kirjoitettuja.
Tauon jälkeinen ensimmäinen esiintyjä oli Pia Werner, joka
uudeksi säestäjäkseen oli saanut Christer Björkstamin. Pian
ensimmäinen laulu oli Johnny Cashin menestyskappale
I walk the line ja myös toinen laulu Johnny Cashin The
ring of fire tekijänsä menestyskappale sekin. Duon yhteistyö
lupaa hyvää ja toivottavasti sitä kuullaan pian uudelleen jo
marraskuun Folktreffeillä.
Yhteisesityksen jälkeen jatkoi Christer
yksin suomeksi laulamallaan Dan Anderssonin runoon tehdyllä
kauniilla laululla Muisto (Minnet), jonka on säveltänyt
Thorstein Bergman. Suomenkielisen tekstin tekjä jäi kuulematta.
Toisen kierroksen aloitti Anne kahdella kappaleella It is you
ja Hey, wait for me, joista ainakin jälkimmäinen oli
kokonaan hänen omansa ja ensimmäinenkin osaksi.
Matti Halmeahon kappaleet olivat Onnellisuuslaulu ja
Heikki-tango, joka oli omaa tuotantoa.
Stefan pysyi aloittamallaan Helismaa-linjalla laululla
Sorsanmetsästys ja jatkoi sitten laululla Mä lähden kalaan,
Kande lähtee kalaanŠ Sekä lauluvalinnat että esitys toimivat.
Chrisu Österbergin toisen kierroksen ainoa laulu oli hänen suomentamansa
Cornelis Vreeswijkin Hopplös blues, Toivoton blues.
Stefanin innoittamana Seppis aloitti Helismaan laulelmalla
Etana asialla jatkaen Fredmanin epistolalla nr 35,
Tuopistaan voi joskus luopuakin, minkä jälkeen tuli lipsahdusŠ
Cornelis Vreeswijkin En vacker visa till Linnea onkin
a-mollissa, mutta kuinka moni huomasi? Viimeisenä laulettu Tero
Vaaran ja Mamban Lauantai-ilta kulki sitten taas duurissa.
Kallu ilahdutti valitsemallaan ja hyvin tulkitsemallaan Georg
Malmstenin laululla Jimmy banjoaan nyt soittaa ja omalla
riemukkaalla laulullaan Illanviettokynkkä, joka on tatioitu
HELYn levylle "Aitoja Helyjä".
Stig Sundman laulatti Annen säestäessä yhteislauluna tutun
juomalaulun Jos eukkosi kieltää sua juomasta ja
hyvätunnelmaisen illan päätti Christer Björkstam Melany Safkan
laululla Look what they done to my song.
Muistiin merkitsi ja kommentoi
Seppis
sihteeri(at)hely.info
|
Matti Halmeaho
Anne Jääskeläinen
Kalevi Toosi
Christer Österberg
Pia Werner
Stig Sundman |
Muistio 2007 / Laulelmatreffit lokakuussa
