HELYn helmikuun trubaduuri-illan teema 12.2. Teatteriravintola Arenassa oli Sydämen kyllyydestä. Käynnissä olleista talviolympialaisista huolimatta oli paikalle saapunut 14 esiintyjää ja kiitettävästi yleisöä. Onnistuneen illan ohjelman kokosi ja juonsi mainiosti HELYn puheenjohtaja Roland Koppatz, joka myös oli esiintyjistä ensimmäinen.

Roland Koppatz aloitti suomentamallaan vanhalla saksalaisella laululla Talonpoika ja juristi, joka nimensä mukaisesti kertoi molempien ammattien tyypillisistä edustajista.  Ei ole käsitykset juristeista kovasti muuttuneet aikojen saatossa – jotenkin modernilta kuulosti laulun teksti vieläkin.  Rockyn toinen laulu oli Roger Whittakerin ohjelmistosta tuttu, joka nyt kuultiin suomenkielisenä versiona nimellä Lähtö.  Suomenkielinen teksti oli osittain esittäjän käsialaa. Trubaduuripiireissä tämä kaunis ja ajaton laulu koetaan niin Roland Koppatzin lauluksi, ettei sitä ole muiden esittämänä kuultukaan.  Sellaista on keskinäinen solidaarisuus.  Lauluista kolmas oli Toivo Kärjen ja Reino Helismaan yhteistyön tulos Neljäs mies, Captain Kidd, jonka synkkää tarinaa laulun kertojaminä tuoppien voimalla kuvailee.  Laulu sopii erinomaisesti esittäjänsä tyyliin ja meriharrastuksiin.

Toisena vuorossa oli HELY ry:n sihteeri Matti Seppänen, joka aloitti Trio Saludon 30-vuotis juhlalevyltä poimimallaan Dominquesin ja Garcin espanjalaisella laululla Chiquila, jonka ruotsinkieliset sanat ovat Håkan Strengin.  Toisena laulunaan Seppis esitti "maailman kantaesityksenä" oman pienimuotoisen 3/4-tahtisen laulelmansa Odottamaton onni. Lauluista kolmas oli Allan Edwallin ruotsalaisen kansansävelmän pohjalta tekemä Kärleksvisa.  Viimeisen laulunsa Seppis lauloi accapella-tyyliin eli ilman säestystä.  Laulu oli amerikkalaisen Tom Lehrerin laulu Kätes kädessäin.  Sen onnistuneen makaaberit sanat ovat Mikko Perkoilan, joka on myös levyttänyt laulun.

Illan ohjelmaa jatkoi suomalaistunut malagalainen Paco Mena, joka esitti laulunsa espanjaksi flamenco-tyyppisellä kitarasäestyksellä.  Pacon ensimmäinen laulu oli Un dia de mananita ja toinen Tangos de Pillayo, molemmat Suomessa varsin vähän tunnettuja.  Lauluista kolmas sensijaan oli tuttu Perfidia, jonka kitarasäestykseen Roland Koppatz yhtyi. On ilo kuulla ja nähdä Pacon elämäniloista duurivoittoista soittoa ja laulua suomalaisten esitysten vastapainona.

Chrisu Österberg aloitti osuutensa ruotsalaisen Björn Afzeliuksen kauniilla laululla Älska mig nu, joka Chrisun suomennoksena oli nimeltään Lemmi mua nyt.  Seuraavatkin laulut oli myös esittäjän käännöksiä, niinikään ruotsalaisen Cornelis Vreeswijkin lauluista.  Näistä ensimmäiseen lauluun Toivoton blues, alkuperäiseltä nimeltään Hopplös blues, hän pyysi Rockya mukaan kitarakomppiin.  Toinen Corneliksen laulu oli Aamuinen irvistys, Grimasch från morgonen, jonka Cornelis oli esittäjän kertoman mukaan esittänyt häissään kolmannelle vaimolleen.  Ei ollut auttanut – huonosti päättyi sekin avioliitto.

Kalevi Toosi jatkoi jo tutuksi tulleella linjallaan eli suomentamillaan irlantilaisilla kansanlauluilla ja trad. lauluista ensimmäinen oli Eniskillerin rakuuna ja toinen joskus aikasemminkin kuultu Jug of punsch, eli Kannu pussia.  Seuraavat laulut olivat Pyhä maa, Wholy ground ja Fiddler’s green, jolle suomalaisen nimen antaminen olisikin ollut turhaa.  Kallu on selvästikin saanut lisää varmuutta ja jämäkkyyttä esityksiinsä, mikä on omiaan parantamaan laulujen sisällön ja sanoman perille menoa.

Irma Tapio ja Ari talkamo alkoivat duona kauniilla suomalaisella kansanlaululla Neitonen jatkaen sitten omalla juomalaulullaan Snapsilleni - Mulle olet kaikkein armain, joka on tehty tuttuun missikisoissa kuultuun melodiaan.  Kolmas lauluista oli Perttu Hietasen ja Taisto Weslinin yhdessä säveltämä Eino Leinon Nocturne.  Irma, joka tunnustautui 60-luvun musiikin ystäväksi, jatkoi Arin edelleen säestäessä metallikielisellä kitarallaan laululla Queen of hearts, joka aikoinaan kuului Joan Baezin ohjelmistoon.  Irman seuraava laulu oli Marjatta Leppäsen tunnetuksi tekemä Sydämeni tyhjä huone.  Susanna Haaviston alunperin esittämä, Juha Tikan säveltämä ja Hectorin sanoittama laulu Odotusta Pariisissa perustui Irman kertoman mukaan Hectorin Ateenan lentokentällä sattumalta kuulemaan keskusteluun. Paikan oli laulun tekijä vain muuttanut Pariisiksi.  Joan Baezin ohjelmistosta oli tuttu myös viimeinen laulu Banks of Ohio, jonka kertosäe nyt kuultiin moniäänisenä yhteislauluna.  Arin ja Irman muodostaman duon esitykset olivat ammattitaitoista ja miellyttävää kuultavaa.  Osapuolelten äänet sopivat hyvin yhteen ja kummankin stemmalaulu toimii ja kappalevalinnat olivat onnistuneita.  Illan parhaasta päästä – lisää tällaista!

Lassi Mettälä aloitti osuutensa upeasti Sibeliuksen Aleksis Kiven runoon säveltämällä riipaisevan kauniilla laululla Tuonen lehto, öinen lehto.  Lassin lauluista toinen oli Mustalaislaulu ja kolmas Rakkaus on merkillinen maa, jota Ulla Maria Linjamankin on kuultu laulavan Arenassa.  Liisa Ryömän suomentama oli lauluista viimeinen, Jaques Brel’n laulu Koiran elämää.  Laulujensa välissä Lassi toivotti väen tervetulleeksi seuraavan esiintyjän Eki Suomaan ja hänen yhteiseen trubaduurikonserttiin Tapanilan työväentalolle lauantaina 25.2. klo 19.00.  Lassin ja Ekin esitykset antoivat luvan odottaa mielenkiintoista konserttia.

Eki Suomaan ensimmäinen laulu oli lähes suoraa jatkoa Lassin esitykselle, sekin Jaques Brel’n laulu Amsterdamin satamasta kertova rankka Amsterdam.  Ekin esitystapa sopii hyvin laulun sanomaan, joskin toisenlaisetkin tulkinnat ovat mahdollisia.  Toisena lauluna Eki esitti oman, aikoinaan Rauli Badding Somerjoelle tekemänsä laulun Sydän lämpöä täys.  Seuraava laulu Kosiako koit? oli Ekin ja Juha Mäntylän käsialaa, jonka esitti Irma Suomaa miehensä Ekin säestämänä.  Ekin viimeinen laulu oli Olle Söderholmin, Arvo Turtiaisen runoon säveltämä Vanha mies ja onni ?

Syömes kätköön syömeni suljen oli Seppo Pulkin oma laulu, jolla hän aloitti osuutensa.  Esittäjän omaa tuotantoa olivat myös seuraavat laulut Kuin muukalainen ja Laulu ystävyyden, jonka Seppo oli aikaisemmin samana päivänä esittänyt appensa hautajaisissa.  Sepon persoonallinen ja syvä basso saa laulut kuulostamaan aidoilta ja ainutkertaisilta. Erityisesti Apen hautajaisiin tehty laulu oli koskettava.  Neljäs lauluista oli kaunis rakkauslaulu Tulit luokseni iltamyöhään (...tule luokseni aamuhetkeen).

Aina mielenkiintoinen Eero Lehtinen alias Nikolai Blad ilmoitti esittävänsä puolitoista tangoa ja näin kävikin.  Eero lopetti kesken ensimmäisenä laulamansa oman tangonsa Ennenkuin aurinko laskee.  Kun ihmeteltiin syytä, kertoi tekijä, että oli huomannut tangon kertojaminän alkaneen laulun tässä vaiheessa jo epäilemään kostonsa onnistumista ... Toinen tango oli niin persoonalllisesti suomeksi tulkittu La Cumparsita - että se oli kuin uusi laulu!

Näiden esitysten jälkeen mukaan tuli Ulla Maria Linjama, jota Eero jäi säestämään.  Ullan lauluista ensimmäinen oli Petri Tiilisen alias Pelle Miljoonan kappale Synnyin laulamaan, mikä sanojensa puolesta on kuin Ullalle tehty.  Ullan toinen laulu oli Edith Piafin kuuluisa Hymni rakkaudelle ja kolmas Kauko Käyhkön levyttämä ja tunnetuksi tekemä Rakastan elämää, jotka kaikki myös sopivat hyvin illan teemaan.

Illan päätti, kuten usein ennenkin, Stig Sundman.  Stigu lauloi Roland Koppatzin säestämänä laulun Niin pieni ihmissydän on sekä kaikille tutun Kai muistat kannella kun fregatin.  Varsinkin Stigun toinen laulu sai yleisön mukaan laulamaan – sydämen kyllyydestä.  Siltä tuntui...

Muistiin kirjasi ja kommentoi Seppis
sihteeri@hely.info

Stilisoi Ari Talkamo
 

www.hely.info