Trubaduuritreffit 13.03.2005

Teema:   "Rakkauden ylistys"


Maaliskuun trubaduuri-ilta 13.03., jonka teema oli "Rakkauden ylistys", kokosi Teatteriravintola Arenaan ennätysyleisön kun Stadin Slangi ry:n väki oli varannut lähes koko yläkerran.  Myös esiintyjiä oli runsaasti ja laulujen määrä rajoittui aluksi kahteen per esiintyjä. Ilta oli jälleen yllätyksellinen a eräs kaikkien aikojen parhaita. Joukosta poistuneen Petri Hohenthalin muisto väritti ja myös inspiroi tunnelmaa sekä kirvoitti illan mittaan useita muisteluksia mestaritrubaduurista.  Niin yleisö kuin esiintyjätkin näyttivät nauttivan. Illan ohjelman kokosi ja juonsi  tuttuun tapaan ammattitaitoisesti Timo Vitikka.

Illan ensimmäisen laulun, Rakastan elämää, esitti Heimo Kuparinen ja kertoi jutun presidentti Ahtisaaren vaalivalvojaistilaisuudesta, jossa vastavalittu presidentti oli esittänyt kyseisen laulun Petri Hohenthalin säestämänä.  Hempan toinen laulu oli Satu rakkauden , jonka säestykseen liittyivät Timo Vitikka ja Roland Koppatz.

Toisena lauloi Seppo Pulkki 12-kielisen kitaransa säestyksellä kaksi omaa lauluaan, joista ensimmäinen oli nimeltään Kaipaus ja toinen Vieköön talvi pois kukkaset. Sepon laulu on aina yhtä vangitsevaa ja hänen äänensä hiljentää kuuntelemaan.  Näin nytkin.  Laulujen sisältö ja tulkinta ovat uskottavia ja täysin yhtä esittäjänsä kanssa. Niin ainakin kuulijasta tuntuu.

Illan kolmas esiintyjä oli mustaan Stetson-hattuun sonnustautunut, HELY ry:n uusi jäsen Kari Saine, joka esiintyi nyt ensi kertaa trubaduuritreffeillä.  Karin ominta aluetta on kantri-musiikki ja niinpä hän ensimmäiseksi laulukseen olikin valinnut Dolly Partonin laulun I`ll allways love you.  Alkuvaikeudet kitaran äänentoistossa haittasivat hieman esityksen alkua, joka uuden alun jälkeen sujui tyylikkästi.  Kari toinen laulu oli nimeltään Eagles-yhtyeen tuttu Peacefull easy feeling.

Eki Suomaa esitti ensimmäisenä kappaleenaan Jukka Tabermanin käännöksen Carl Michael Bellmanin Epistolasta nro 80, joka Reino Hirvisepän pariinkin kertaan kääntämänä mm. koulun laulukirjoissa tunnetaan Paimentytön pastoraalina.  Ekin käännöksessä ei ollut jälkeäkään Pallen siloitellun sievistelevästä tyylistä, vaan teksti noudatti tunnollisesti Bellmanin alkuperäisiä sanoja tulkinnan ollessa vähintään yhtä elämänmakuinen. Ehdottomasti parempi käännös!  Ekin toinen laulu oli kanadalaisen Leonard Cohen´in laulu Yö on kaunis, tämäkin Ekin omana suomennoksena.

Seuraavana laulanut Matti Seppänen totesi edellisenä päivänä tulleen kuluneeksi 115 vuotta Evert Tauben syntymästä ja lauloi ensimmäisenä laulunaan Tauben Kuubaan sijoittaman laulun Fragancia.  Seppiksen toinen laulu edusti aivan toisenlaista rakkauden ylistystä.  Se oli tangotahdissa kulkeva Veikko Lavin riemukas Kreikkaan sijoittuva Dementia Senilis.

Tammisaaresta asti seuralaisensa kanssa Arenaan saapuneen suomenruotsalaisen trubaduuri Håkan Strengin ensimmäinen laulu oli ruotsalaisrunoilija Nils Ferlinin Kärleken kommer och kärleken går (I folkviseton), joka on Ferlinin harvoja rakkausrunoja.  Laulun on säveltänyt Torgny Björk.  Laulu sai Håkanin esittämänä arvoisensa ammattitaitoisen tulkinnan.  Håkanin toinen laulu oli espanjaksi ja ruotsiksi esitetty Tu eres mi braco (Du är segelskeppet), joka on kotoisin Kuubasta. Kaukaa tulleelta trubaduurivieraalta toivottiin vielä kolmaskin laulu. Se oli Edith Piaffin Hymni rakkaudelle. Tämän upean laulun Håkan esitti eläytyen trubaduurien alkuperäiskielellä ranskaksi.

Ilkka Aaltonen on usein esittänyt omia, usein burleskin teekkarihuumorin sävyttämiä laulujaan harmonikan säestyksellä. Nyt oli säestyssoittimena kitara, mutta pettymystä ei Ile tuottanut kuulijoilleen tyylilajissaan. Ile kertoi matkastaan Fär-saarille, jossa lampaita on enemmän kuin ihmisiä.  Ensimmäinen laulu oli vuonna 1990 Fär-saarilla tehty Pyhä paikka.  Ilkan toinen laulu oli puolestaan syntynyt kuoromatkalla Argntiinassa ja nimeltään Kohta sataa Maradona.  Laulussa oli hienovaraisia viitteitä Eva Peronin elämästä tehtyyn musikaaliin ja sen  tunnetuimpaan lauluun, Et itkeä saa Argentiina, mutta laulun pointti oli kyllä muualla.

Seuraava esiintyjä Kalevi Mäkelä pysyi niinikään omaksumalleen tyylilajille uskollisena ja lauloi kaksi suomeksi kääntämäänsä irlantilaista laulua.  Ensimmäinen oli kansanlaulun säveleen ja Yates’n tekstiin perustuva Pajupuistossa (Sally gardens).  Kallun toinen laulu oli nimeltään Downin kreivikunnan tähtönen (Star of the County Down).  Kallun käännöksistä on aiemminkin todettu niiden hieno irlantilaisen juurevuden taju, joka on onnistuttu luontevasti kääntämään ja soveltamaan suomenkielelle. Laulujen koruttomat ja konstailenmattomat esitykset korostavat tekstin sisältöä.

Ennen taukoa esiintyi vielä Jouni Kotkavuori, joka lauloi vain yhden oman laulunsa Olen tullut kotiin. Kaunis ja vaikuttava laulu vei jälleen ajatukset väistämättä ajatukset Petriin.

Jouni kuului myös tauon jälkeen esiintymään tulleeseen Metrofolk-yhtyeen kokoonpanoon, jonka muut jäsenet olivat Jan Hohenthal, kitara ja laulu, Tero Pulkkinen, irlantilainen buzuki ja laulu sekä Sami Heinänen, kontrabasso.  Metrofolkin ensimmäisen laulun Yötaivaan tähtöset Jan omisti isälleen Petrille.  Yhtyeen toinen laulu oli Janin vaimolleen säveltämä Niin kaunis hän on.  Molemmissa lauloi Jan, Jounin ja Teron laulaessa stemmoja.  Jan esitti sitten vielä yksin isänsä jo 70-luvulla kääntämän mustalaislaulun nimeltään Laulan koska tahdon laulaa, jota Petrinkin oli kuultu laulavan trubaduuritrefeillä.

HELY ry:n puheenjohtaja Roland Koppatz aloitti niinikään Petrin joskus laulamalla kansanlaulumaisella laululla Heitä muija pökköä pesään, jonka sanat ovat Vesa Nuotion.  Molemmat viimemainitut olivat laulaneet laulua aikanaan Alan Miehet-yhtyeessä, joka oli yksi monista kokoonpanoista, joissa mestaritrubaduuri lauloi.  Toisena laulunaan esitti Rocky vakuuttavasti Stingin suomeksikin käännetyn kauniin laulun Fields of Gold.

Trubaduuritreffien kolmas uusi esiintyjä oli Suomessa asuva kanadalaisneito Andree Cooligan.  Hän osasi muutaman sanan suomea, mutta lauloi metallikielisen Taylor-kitaransa säestyksellä englanniksi ensin Aretha Franklinin laulun You had time.  Toista lauluaan varten Andree muutti kitaransa DADGAD-viritykseen.  Laulu oli myös englaninkielinen, Dough Williamsin I was a Boy.  Andree toivotettiin tervetulleeksi uudelleenkin.  Kysymättä jäi miten hän oli löytänyt tiensä HELY ry:n trubaduuri-iltaan.

Ilkka Aaltonen tuli yllättäen esiintymään uudelleen ja alkuspiikillään haastoi mukaan usein yleisössä nähdyn laulajan.  Kun laulun Diivaillen ensimmäinen säkeistö kaikui, nousi pöydästään hieman vastentahtoisesti Stadin Slangi ry:n uusi puheenjohtaja Lasse Liemola.  Hän otti mikrofonin käteensä ja lauloi varmaan satoja kertoja esittämänsä laulun lopun Ilen säestämänä.  Yleisö piti kuulemastaan, mutta voi vain arvailla millainen riemu tai taakka voi olla laulajalle leimautua näin voimakkaasti yhteen monista laulamistaan lauluista!

Illan myöhäisessä vaiheessa ravintolaan tullut Nikolai Blad alias Eero Lehtinen on erikoistunut suomennettuihin argentiinalaisiin tangoihin ja niitä osattiin odottaa häneltä nytkin.  Eero on tangolevylleen "Missä olit" levyttänyt niitä toistakymmentä ja tuonut tangotulkintoihin aivan uuden persoonallisen näkökulman.  Eeron ensimmäinen laulu En ole sulle velkaa ei esiinny ko. levyllä.  Eero sanoi bonganneensa sen Harri Saksalan levyltä.  Eeron toinen laulu Kaksi gardeniaa oli hänen oma käännöksensä kuubalaisesta tangosta.  Esityksen jälkeen muusikkokollegat pohtivat uteliaana Nikolain nailonkielisen kitaran erikoista sointia, joka saattoi johtua hänen käyttämistään, banjonsoittajilla yleisistä metallisista sormiplektroista.

Oman esityksensä jälkeen Eero jäi säestämään vaimoaan Ulla-Maria Linjamaa (nyk. Lehtinen).  Ulla aloitti A. Petrovin uskomattoman kauniilla laululla Rakkaus – merkillinen maa, jonka suomalaiset sanat ovat Pirkko Saision.  Esitys oli  samaa luokkaa kuin itse laulukin.  Ullan toinen laulu oli Mikis Teodorakis´in Valmista vuode kahdelle, jonka suomalainen teksti on Pentti Saaritsan.  Kaunis laulu ja esitys oli tämäkin.  Ulla mainitsi hiljattain julkaisseensa levyn laulamistaan lauluista.

Les Cavaliers-yhtyeen paikalla olleet jäsenet Hemppa, Timo ja Rocky aloittivat kolmistaan Petri Hohenthal-potpurriksi kutsumansa espanjankielisen lattarisikermän.  Stemmalauluun tuli varsin pian innostuneesti mukaan myös Håkan Streng rytmimunineen.  Sikermä käsitti laulut  Ojos negros (Chile), Cielito Lindo (Meksiko), Esta Noche da Lumbra (Teneriffa) ja Palmero (Palma).  Näitä lauluja ja monia muitakin oli Petri viimeisellä matkallaan vuodenvaihteessa laulanut jossain Kanarian saarten bodegassa.  Vauhdikkaan ja yleisöön menneen sikermän johtoäänen lauloi enimmäkseen Heimo Kuparinen.

Hienon illan päätti vielä Metrofolk kahdella Jouni Kotkavuoren laululla Mies metroasemalla ja Jossain sateessa. 

Muistiin merkitsi ja kommentoi
sihteeri@hely.info
ja stilisoi
webmaster@hely.info
 

www.hely.info