Muistio 2004 / Trubaduuritreffit tammikuussa  
 
 
     
 

Trubaduuritreffit 18.01.2004

Teema:   Kupletti eilen ja tänään 


Vuoden ensimmäisen, 18.01. Teatteriravintola Arenassa pidetyn HELY ry:n Trubaduuritreffien , eli laulelma- ja trubaduuri-illan, aihe oli "Kupletti eilen ja tänään".  Yleisöä ja esiintyjiä oli paikalla ravintolan alakerrantäydeltä ja yläkerran kaiteen viereiset pöydätkin olivat käytössä. Kaikkiaan 13 laulajaa esiintyi illan mittaan. Ohjelman kokosi ja juonsi tuttuun tapaansa Timo Vitikka, joka oli spiikkeihinsä koonnut laajalti historian merkkimiesten ajatuksia huumorista elämänasenteena ja ­mausteena.

Illan aloituskappaleena kuultiin suomalaisen kupletin ehkä tunnetuimman uranuurtajan J. Alfred Tannerin laulu "Tytöt ja pojat samasta kylästä".  Sen lauloi kitaralla itseään säestäen  illan ensimmäinen esiintyjä Heimo Kuparinen. Hempan seuraava kappale oli Reino Helismaan "Balladi Villistä lännestä", jonka säestykseen Petri Hohenthal viuluineen yhtyi. Repen hirtehisen kupletin sanat ovat sitä luokkaa, etteivät ne nykypäivänä olisi enää mahdollisia.  Kolmas Hempan esittämä laulu oli Juha Vainion säveltämä laulu kolmesta ravintolamuusikosta Jaskasta, Eetusta ja Eikasta "Sitä kansalle, mistä se tykkää".

"Jag trodde det var inte cirkus, men det var Herrens hus" lauloi Cornelis Vreeswijk ensimmäisellä levyllään "Ballader och oförskämdheter"  (Balladeja ja hävyttömyyksiä) laulussa Tältet.  Chrisu Österberg oli tehnyt laulusta mainion suomennoksen, jonka hän esitti ensimmäisenä laulunaan nimellä Teltta. Chrisun toinen laulu oli Bob Dylanin tuttu "It¹s all over now baby blue". Laulun alkuosan hän lauloi alkuperäisellä tekstillä ja loppuosan ruotsiksi Mikael Wiehen käännöksenä "Sakta lägger båt ut från land". Mielenkiintoinen tuttavuus ­ siis sekä esittäjä että ruotsinnos!

Kalevi Mäkelän tavaramerkki on ollut hänen itse esittämiensä irlantilaisten laulujen ja balladien omat suomennokset. Tällä kertaa Kallu lauloi kaksi kokonaan omaa kuplettityypistä lauluaan, joista ensimmäinen oli hauska "Nesteenvajauksen vastustuslaulu". Sen keskeinen sanoma oli kehotus liittyä nesteenvajauksen vastustajain rintamaan. Kallun toinen laulu oli niinikään oma, opettavainen laulu naisesta nimeltään "Gloria Mundi", johon liittyvät ominaisuudet ja tuntemukset olivat katoavaisia!

Seuraavana vuorossa ollut Petri Hohenthal aloitti Reino Helismaan kupletilla "Varmuuden vuoksi". Petrin toinen laulu oli omaa tekoa mm. Trubaduurin parrasta kertova kupletinomainen "Partalaulu". Petri päätti osuutensa tyylikkäästi J. Alfred Tannerin kuplettiin Laulu se on ollut minun iltojeni ilo joka loppuu karmaisevan totuudenmukaiseen säkeeseen: "Ja madonsuu on viimeinen ovi."

Järvenpäästä asti treffeille tullut HELYn jäsen Mikko Perkoila esitti ensimmäisenä laulunaan Ahti J. Heinosen kupletin "Kulkuripoika Helsingistä".  Mikon toinen laulu oli tunnetun kuplettimestari Tatu Pekkarisen "Iitu ja minä". Kolmas laulu oli työllistämiskysymyksiä valottava, erinomaisen havainnollinen esimerkki "Kajaanista pohjoiseen". Laulu on Mikon omaa tekoa ja löytyy paitsi levyiltä, myös Mikko Perkoilan mainiosta laulukirjasta "Mutanttimaa". Kuten yleensäkin säesti Mikko itseään nasevasti kitarallaan.

Toisella Helsingin ulkopuolelta tulleella esiintyjävieraalla, HELYn jäsen Hannu Seppäsellä oli säestyssoittimenaan kaksirivinen haitari. Hannun esittämät molemmat, ajatuksia herättävät  laulut olivat hänen omiaan. Ensimmäinen oli ihmisen ulkokuoresta eri tavoin kertova "Pintaa vain" ja toinen entisestä ajasta kertova, jolloin "Tehtiin itte", jos jotain oli tarvis. Ehkä tarpeet olivat tuolloin vähäisemmät kuin nyt, mutta kaikkeen tarvittavaan tuntui laulussa löytyvän kotikonstit.

Lauluyhtye Banderinin kitaristi Jouni Kotkavuori esiintyi nyt ilman yhtyetovereitaan Tero Pulkkista ja Jan Hohenthalia esittäen ensimmäiseksi oman laulunsa "Rautavanki", jonka juuret ovat tukevasti pohjalaisessa kansanlauluperinteessä. Jonen toisena lauluna oli niinikään hänen oma laulunsa "Kulkukoira". Kolmas laulu, nimeltään mitä ilmeisimmin "Trubaduurilaulu" kertoi trubaduurin elämän eri puolista ­ myönteisistäkin.

Tauon jälkeisen osuuden aloitti Matti Seppänen.  Seppis lauloi ensimmäisenä laulunaan J. Alfred Tannerin kupletin "Mamman lellipoika". Toinen laulu oli Kalle Tappisesta kertova, Georg Malmsténin tekemä ja hänen veljensä Eugenin monivuotinen bravuurinumero "Kohtalokas samba". Kolmannen laulunsa oli Seppis yhdistänyt vanhojen kuplettien tapaan tutusta sävelmästä ja siihen sovitetusta uudesta tekstistä.  Sävel oli tällä kertaa Evert Tauben "Fritiof Anderssons polka" ja teksti Cornelis Vreeawijkin "Friherrinan".  Seppiksen neljäs ja viimeinen laulu oli Cornelis Vreeswijkin vuonna 1964 ilmestyneen levyn ensimmäinen kappale "Ballad på soptipp", jonka suomalaiset sanat ovat Georg Dolivon käsialaa. Laulun lauloi aikanaa ja teki tunnetuksi Folk-Fredi (Matti Siitonen) nimellä "Roskisdyykkarin balladi".  Yleisö yhtyi spontaanisti laulun kertosäkeeseen: "Vaikka paremmaksi kaikki muuttuu, silti hyväksi ei milloinkaan".

Hannu Seppänen tuli toistamiseen estradille esittäen ensi oman kuplettinsa "Rahan takia" ja sen jälkeen nykyaikaan päivittämänsä Tatu Pekkarisen kupletin "Yleisön pyynnöstä".

Myös Hemppa Kuparinen esiintyi uudelleen laulaen lastenlauluksikin sopivan (?) Reino "Repe" Helismaan eläinsatu-kupletin "Etana asialla" ja säestäen seuraavaksi Timo Vitikan kanssa lavalle tullutta Stig Sundmania.  Hän oli mukana ensimmäistä kertaa näissä kuvioissa ja esitti Rafu Ramstedtin ikivihreän kupletin "Rosvo Roope" osittaisena yhteislauluna. Stigun toinen laulu oli "Tom Dooley" sekä suomen että englannin kielellä.  Säestykseen osallistui myös Petri Hohenthal viulullaan.

Oopperan kuoron basso ja HELY ry:n jäsen Jari Mäkinen esitti vuorollaan oman laulunsa "Hei, mitä kuuluu?" ja sen jälkeen Oskar Merikannon "Reppurin laulun, Vienan meren randamilla".   Jarin basso ja taito pääsivät laulussa oikeuksiinsa ja tekivät yleisöön vaikutuksensa. Kolmantena laulunaan Jari lauloi varhaisemman, aiemmin Arenassa esittämättömän oman laulunsa "Rakennetaan rapula", joka antoi ­ ilmeisesti kokemusperäisiä ­ hauskoja ohjeita laulun otsikon aiheesta.

Leni Willman valkoisine Takamine-kitaroineen istuutui tavalleen uskollisena ­ ei korkealle baarituolille, vaan pianojakkaralle, "jalat maassa ja pää pilvissä", kuten hän asian ilmaisi. Lenin ensimmäinen laulu oli Kitty Wells´in tunnetuksi tekemä "I´d love you just if you change your mind".  Toinen Lenin lauluista oli hänen oma, varsin tuore "Intiaanilaulu", johon oli yllättävästi yhdistetty säkeitä tutusta lastenlaulusta "Kanootin kapean vesille laskin"

Illan päättivät Les Cavaliers-yhtyeen paikalla olleet jäsenet, joista ensimmäisenä esitti Hemppa J. Alfred Tannerin kupletin "Viheltäen vain". Laulun vihellysosuudet hoiti Petri taitavasti viulullaan.  Petri jatkoi pohjalaisella mm. kraatarista ja suutarista kertovalla "Viina-laululla". Kuulijoille jäi hieman epäselväksi oliko laulu Petrin käsialaa vai pohjalainen kansanlaulu. Vaikutteet kuitenkin olivat pohjanmaalta. Illan lopuksi kuultiin Arenassa usein aikaisemminkin kuultu "My way", Mi manera", jonka André Zweig nousi juontajana toimineen Timo Vitikan vaatimuksesta jälleen esittämään.  Juontaja itse yhtyi laulun kitarasäestykseen ja loppuhuipennuksien fortessa esitettyihin stemmaosuuksiin.

Lue kupleteista lisää...

MS

 
     
 

Tulosta sivu

 
     
  www.hely.info