Trubaduuritreffit 12.12.2004
Teema:
"Muistoja"
Joulukuun trubaduuritreffien teema
"Muistoja" oli houkutellut Teatteriravintola Arenaan kohtuullisesti yleisöä,
mutta tavanomaista vähemmän esiintyjiä, joten esiintyjät saivat myös
tilaisuuden normaalia useamman laulun esittämiseen. Illan mittaan esiintyi
kuitenkin yhdeksän henkilöä, joista yhtä lukuun ottamatta, kaikki olivat HELY ry:n jäseniä.
Illan ohjelman kokosi Timo Vitikka, joka myös juonsi tilaisuuden.
Illan teeman "Muistoja" ymmärsivät esiintyvät kukin
tavallaan, kuten asiaan kuuluukin ja laulut liittyivät teemaan monin tavoin.
Illan ohjelman aloitti Heimo Kuparinen. Hemppa esitti ensimmäisenä
laulunaan Juha Vainion tekstiin tehdyn laulun "Joulumaa", jonka synnystä
hän kertoi tositarinan Niilo Tarvajärvestä ja kamarineuvoksen rakkaasta
lapsesta Rovaniemen Joulumaasta. Hempan toinen laulu oli niinikään Junnu
Vainion laulu "Yksinäinen saarnipuu". Kolmas laulu oli espanjan kielellä
esitetty, italialaisen Domenico Modugnon laulu "Dios mio, como ti quiero".
Roland Koppatz aloitti osuutensa osin viheltäen Roger Whittakerin
laululla "New world in the morning". Rocky kertoi
Whittakerin olleen hänelle
tärkeän innoittajan hänen oman trubaduuriuransa alkuvaiheessa. Osa
yleisöstä saattaa muistaa myös muita Rockyn aiemmin esittämiä Whittakerin
lauluja. Toisessa laulussa vaihtui tyylilaji täysin, sillä se oli Tuomari Nurmion
laulu "Hän on täällä tänään", jonka esittely antoi
ymmärtää,
että hän on TÄÄLLÄ tänään. Rockyn kolmas laulu oli SF-elokuvasta
Kaunis Veera tuttu balladi tervahöyrystä nimeltä "Prinsessa Armada".
Illan kolmas esiintyjä oli Kalevi Mäkelä. Kallu aloitti linjalleen
uskollisena suomentamallaan irlantilaisella laululla "Laakson rinteillä
kulkiessain" (Down by the glenside), joka kertoi tarinan urhoollisista
feeniläisistä. Kallun toinen laulu oli hänen kokonaan oma laulunsa
"Joulu
suloinen", joka esittäjänsä mukaan oli "kokovartalokuva" suomalaisesta
joulunvietosta. Nokkelan ja puhuttelevan laulun todelliset "enkelit"
kulkivat autolla, jonka katolla välkkyi sininen valo.
Neljäntenä vuorossa ollut Matti Seppänen aloitti pitemmittä
puheitta laulun sanoin "Toivoisin sinunkin muistelevan", siis ranskalaisen
Joseph Kosman laululla "Kuolleet lehdet "(Les feuilles mortes), jonka
suomalaiset sanat ovat nimimerkki Kullervon. Seppiksen toinen laulu oli
Thorsten Bergmanin Dan Anderssonin koskettavaan runoon säveltämä "Minnet
"(Muisto). Eräänlaisena "bonusraitana" Seppis esitti oman laulunsa
"Painonhallintaa", koska ei edellisillä trubaduuritreffeillä matkaesteen
vuoksi päässyt sitä laulamaan. Nyt teemaan sopimattomat laulut
se sopi hyvin. Laulun sävel oli tehty yhdessä Teemu Metsälän kanssa.
Koska monessa
kielessä sama sana tarkoittaa muistoa ja muistia lauloi Seppis vielä Bosse
Österbergin, kaikissa pohjoismaissa tunnetun, "Memoryn" säveleen tekemän,
snapsilaulun "Minne".
Rocky sai aiheen jatkaa samaa laulua suomeksi ja englanniksi tekemillään
sanoituksilla "Minne" ja "Memory".
12-kielisellä kitaralla itseään säestän lauloi Seppo Pulkki syvällä
bassoäänellään seuraavaksi kolme tekemäänsä omaa laulua. Sepon mukaan laulut
ovat uusia eikä niillä ole vielä edes nimiä. Ensimmäinen lauluista
"Niin
julma on Sörnäinen" kertoi Vaasankadun kulmille sijoittuvan ankean
tarinan. Sepon toinen laulu oli valoisampi ja iloisempi rakkauslaulu ja kolmas
valssitahtiin tehty. Sepon lauluissa oli nyt, kuten aina ennenkin, eletyn
elämän makua ja harvinaista uskottavuutta, jota hänen ylivaatimaton ja lähes
ujo esiintymisensä vielä korostaa.
Ennen taukoa lauloi vielä pitkästä aikaa trubaduuritreffeille palannut Tero
Kuparinen metallikielisellä kitaralla säestäen kolme laulua. Ensimmäinen
oli hänen kokonaan oma laulu "Hadji Wadi", jonka nimelle ei löytynyt
yksiselitteistä suomalaista vastinetta. Tero kertoi laulun kertosäkeen
syntyneen päiväunilla! Teron kaksi seuraavaa laulua olivat hänen Pia Perkiön
runoihin tekemiä lastenlauluja. Ensimmäinen niistä nimeltään
"Lumisade"
kuvasi valon merkitystä miljoonien lumiprinssien ja prinsessojen
kimalluksessa. Toinen laulu nimeltään Maalari, "Mitä ihmettä,
mitä kummaa" kertoi hauskasti pikku-maalarista, joka onnistui maalaamaan
kaikki toisin kuin oli ajatellut. Laulut antoivat ajattelemisen aihetta
aikuisillekin!
Tauon aikana esittivät Les Cavaliers-yhtyeen paikalla olleet jäsenet, Hemppa, Rocky ja Timo, kolmella kitaralla instrumentaalisikermän latinalais-amerikkalaisista melodioista. Trio jatkoi espanjankielisellä osuudella Hempan johdolla laululla Besame Mucho. Säestyksenä Hempan ja Timon rytmikitaroin ja Rockyn soolokitaralla. Toinen laulu oli monasti aikaisemminkin kuultu espanlalainen ylioppilaslaulu Clavelitos (Neilikat). Trion kolmas laulu oli Levyraadissakin aikoinaan arvioitu Moliendo Café, jossa johto-osuuden lauloi Timo, positiivinen yllätys, koska hän on yleensä tyytynyt vain stemmalauluun. Ryhmän viimeinen laulu oli elämäniloinen "Alma, corazon y vida" (Henki, sydan ja elämä), joka on opittu tuntemaan Les Cavaliers-ryhmän tunnuslauluna.
Carlos Gardellin tango "Buenos Aires" oli nimeltään Nikolai
Bladin alias Eero Lehtisen ensimmäinen, jonka hän säesti Rockylta
lainaamallaan kitaralla. Sen suomalaiset sanat ovat Riku Keskisen käsialaa.
Vaikka laulu on tuttu hänen tango-levyltään "Missä kävit", ihmetystä ja ihastusta herätti Eeron tapa ja taito soittaa kitaraosuudet
niin laulun henkeen osuvalla tavalla. Eeron toinen tango "Nostalgia"
sensijaan ei ole mainitulla levyllä ja paljasti, että laulajan
tango-ohjelmisto on laajempi kuin mitä levy antaa otaksua. Tämän tangon
suomalaisen tekstin on tehnyt Siboney Oroza. Mainio esitys ja
yleisömenestys !
Eeron seurueessa olevat naiset, hänen vaimonsa Ulla Linjama ja
Helsingissä asuva pietarilaisvieras, laulajatar Ljuba, olivat illan
ainoat naisesiintyjät. Naiset lauloivat kauniin venäläisen romanssin
"Kohtaaminen". Ulla lauloi kaksi ensimmäistä säkeistöä suomeksi ja
Ljuba jatkoi kauniilla pehmeällä äänellään venäjäksi Nikolain säestäessä
kitaralla. Tervetuloa pian uudelleen lisää tällaista !
Hemppa jatkoi tästä Juha Vainion ja Reijo Markkulan laululla "Pankinjohtajan
vapaa-ilta". Hempan toinen laulu oli Olavi Virran "Punatukkainen tyttö".
Siitä laulaja kertoi, kun hänen piti laulaa se morsiamelle eräissä häissä
ja hän huomasi kauhukseen morsiamen olevankin blondi ! Hempan kolmanteen
lauluun, johon siihenkin liittyi alustava kertomus, yhtyi Timo Vitikka,
joka esiti laulun italiaksi. Laulu on Iltalian Emillia-Romagnan alueen laulu
"Sento
Nostalgia".
Seppiksen toinen osuus alkoi Hortto Kaalo-yhtyeen 70-luvulla tunnetuksi tekemällä
laululla "Kättä päälle ja käsirahaa", joka on parivaljakon Jukka
Virtanen-Jaakko Salo yhteistyötä. Toisen laulunsa aluksi laulaja
totesi laulun sopivan paremmin nuoremman miehen esitettäväksi, mutta sanoi
laulun tuovan mieleen muistoja nuoruusajaoilta. Laulu oli Björn Afzeliuksen
kaunis "Älska mig nu".
Tero Kuparinen esitii seuraavana Aila Meriluodon runoon säveltämänsä
laulun "Kahlaajatyttö". Teron toinen laulu oli kokonaan hänen omansa
"Joulun salaisuus", joka jostain syystä oli sävelletty mollisävellajiin.
Jotta
osuus olisi päättynyt iloisempiin säveliin esitti Tero viimeisenä
kappaleenaan Orvokki Pekolan tekstiin säveltämänsä laulun "Lapsuuden
latuni". Teron säestyksenään käyttämän metallikielisen kitaran sointi
hyvin erottuvin bassokulkuineen teki ainakin allekirjoittaneeseen vaikutuksen.
Ennen viimeistä laulua esitti Kallu Mäkelä vielä kääntämänsä paljon
kertovan irlantilaisen laulun "Puretaan Englantia ja rakennetaan".
Laulu
kertoo värikkäästi Englannissa purku- ja rakennustöitä tekevästä
irlantilaisporukasta.
Illan päätti HELY ry:n puheenjohtajan, Roland "Rocky" Koppatzin,
"Petteri Punakuono" -säveleeseen tekemä, pontikkaa
joulujuomana ylistävä laulu "Muistat Cogmacin, Whiskyn ja Gininkin varmaan"
( mutta viina tää sulta
usein unhohon jää...) sekä Hyvän Joulun toivotukset.
HELY toivottaa Trubaduuritreffien yleisölle, esiintyjille ja Arenan isännille
Rauhallista Joulua ja Onnelista Uutta vuotta 2005!
MS