Trubaduuritreffit 14.12.2003

Teema:   "Joulu, Jul, Christmas, Weinacht, Noel, Navidad"

Joulu oli aiheena vuoden 2003 viimeisessä Trubaduuri- ja laulelmaillassa Komediateatteri Arenan ravintolassa sunnuntaina 14.12. Räntäsateinen sää oli houkutellut paikalle täyden alakerran ja muutaman lehteripaikan verran kuulijoita ja laulajia. Vanhat tutut joululaulut olivat kuuluvasti esillä, mutta illan edetessä laulujen siteet pääaiheeseen muuttuivat löyhemmiksi ­ osittain kadoten kokonaankin ­ ja laulujen luonne muutti viihteellisemmäksi. Siitä viis, yleisö nautti kuulemastaan. Illan ohjelman kokoajana ja juontajana oli jälleen Timo Vitikka, joka luki tuttujen joululaulujen esittelytekstejä ja osallistui rakentavasti myös musisointiin.

Illan ohjelman aloitti "Petrin Enkelit", Petrin 40-vuotis taiteilijakonsertissa esiintynyt trio, jossa Petri Hohenthalin lisäksi lauloivat Tuija Kaukalahti (sopraano) ja Anne Aitolehti (altto). Trio aloitti kolmiäänisesti iki-ihanalla saksalaista alkuperää olevalla laululla Jouluyö, juhlayö ja lauloi toisena numeronaan niinikään keski-eurooppalaista alkuperää olevan Heinillä härkien kaukalon Petrin säestäessä kauniisti kitarallaan.

Toisena esiintyjänä oli Heimo Kuparinen. Hemppa aloitti Kalervo "Kassu" Halosen ja Veikko "Vexi " Salmen kauniilla laululla Sydämeeni Joulun teen, joka on tiettävästi ehdolla virsikirjan uuteen laitokseen. Hempan toinen laulu oli ruotsiksi ja suomeksi laulettu merimiehen koti-ikävää peilaava kaunis ja harvoin kuultu joululaulu Joulu Hawaijilla (Julkväll ombård), jonka säestykseen André yhtyi. Kolmas laulu tällä erää oli Katri-Helenan tunnetuksi tekemä Junnu Vainion laulu Joulumaa (jos jokaiselle löytyy sydämestä), jonka syntyhistoriasta Hemppa kertoi hauskan tositarinan.

Seuraavalla esiintyjä Chrisu Österberg  arveli perinteisiä joululauluja kuullun nyt jo riittävän monta yhteen menoon ja niinpä hän poikkesikin illan teemasta esittämällä ensin ruotsiksi Carl Michael Bellmanin epistolan nro 81, Märk hur vår skugga ja sen jälkeen Bob Dylanina tunnetun Robert Zimmermannin Vietnamin sodan vastaisen protestilaulun The times they are a changing. Varsinkin jälkimmäinen laulu kirvoitti yleisöstä innostuneet aplodit.

Seuraavana vuorossa ollut Leni Willman halusi istua alat maassa ja vaihtoi aluksi korkean baarituolin matalaan pianojakkaraan. Leni lauloi aluksi oman laulunsa, omiin lapsuusmuistoihinsa pohjautuvan herkän ja koskettavan Enkelilaulun (Miss on koti enkelten) ja toisena Pekka Simojoen kauniin Niityllä lunta.

Petri Hohenthal jatkoi hauskalla kinkunläheisellä laulullaan Läski on ikuista, johon sanat on tehnyt Vesa Nuotio. "Lihakset saa hiellä, mutt läskin rahalla", siis aihetta miettiä kumpi on arvokkaampaa! Petrin toinen laulu tällä erää oli yhteislauluna alkanut Joulupuu on rakennettu, jonka sanat toistuivat eri maiden mm. Venäjän, Puolan, Ranskan, Italian, Italian, Espanjan, USA:n ja Kiinan sävelmiin sovitettuina.

Anne Aitolehti jatkoi  Petrin säestämänä Zacharis Topeliuksen laululla Varpunen jouluaamuna, josta on useitakin sävellyksiä. Nyt kuultu oli Otto Kotilaisen käsialaa. Tuijan vielä liityttyä joukkoon lauloi trio yhteisen esityksensä päätteeksi vielä joulutervehdyksen We wish you a merry Chritmas.

Matti Seppänen aloitti kaikille tutulla Tonttujen jouluyö -laululla saaden yleisön mukaansa muuhunkin kuin pelkkään kertosäkeeseen. Seppiksen toinen laulu oli Evert Tauben Vinterballad, joka kertoo ranskalaisesta 1400-luvulla eläneestä runoilijasta Françoise Villonista, joka istuu kuolemaan tuomittuna vankilassa joulun ja uuden vuoden välillä 1400-luvun lopulla Pariisissa. Hyvin epätyypillistä Taubea. Kolmas laulu oli ilman säestystä laulettu Dan Anderssonin Joululaulu Finnmarkenissa, jonka suomennos on Hectorin ja Tommy Tabermanin yhteistyötä.

Ennen taukoa esiintyi vielä André Zweig, joka omisti ensimmäisen hebreankielisen laulunsa Mikä on se ihminen, joka rakastaa elämää HELYn puheenjohtajalle Roland Koppatzille. Koskettava laulu ja esitys, vaikka ei sanoja ymmärtänytkään. Andrén toinen laulu oli kaikille tuttu Kultainen Jerusalem, jonka säestykseen Petri liittyi viulullaan.

Tauon jälkeisen osuuden aloitti HELYn varsin uusi jäsen Aki Mäkinen laululla Jouluyö, juhlayö, joka nyt kuultiin instrumentaaliesityksenä. Akin klassista kitaransoittoa säesti Petri omalla kitarallaan. Toisena kappaleenaan Aki esitti amerikkalaista alkuperää olevan laulun Petteri Punakuono, minkä säkeisiin yleisö spontaanisti yhtyi. Akin klassista kitarankäsittelyä ja laulua kuulemme toivottavasti jatkossa lisää!

Petri Hohethalin ensimmäinen lauluyhtye The Three Voices, jossa Petrin lisäksi nyt lauloivat Robert "Roope" Hagfors ja sijaismies Ari Talkamo esittivät yhtyeen ohjelmistoa vuosikymmenten takaa. Tämän Kingston Trio-vaikutteisen ryhmän laulut olivat Tom Dooley, Suuret Setelit ja ranskalaislaulelma Alouette, joka aikoinaan oli 8 kärjessä listalla seitsemäntenä. Ryhmän esikuva oli selvä eikä sitä mitenkään peiteltykään. Petri esiintyi 40-vuotis taiteilijajuhlassaan saamansa Kingston Trio-lippalakki päässään. Lakki loi varjon silmille ja uskon, että yleisö näkyi näin paremmin kuin ilman lippaa. Musiikki on säilyttänyt reippaan tuoreutensa vuosien saatossa ­ yleisön reaktiosta päätellen hyvinkin.

Vallan toisenlaista laulelmaa kuultiin seuraavana Tero Kuparisen tulkitsemana. Hän esitti kaksi omaa lauluaan, joista ensimmäinen, herkkä Hiutaleet oli koskettava kuvaus lapsuuden ajan muistoista. Teron toinen laulu Susijahti antoi ajattelemisen aihetta: kuka oikeastaan onkaan peto? Ja toi etäisesti mieleen Vladimir Wysovskin samanaiheisen ja ­nimisen (?) laulun.

Ennen seuraavaa esiintyjää, Hemppaa,  poikkesi Ari mikrofonin ääressä laulaen muunnelmansa laulusta Taatto, taatto läksi innoissaan (Šjouluviinan, viinan hankintaan). Hempan kappale oli jo 1800-luvulta kanadalaista alkuperää oleva Kulkuset, jonka säestykseen André yhtyi. André jatkoi laulamala yhden maailman tunnetuimmista joululauluista White Christmas saaden taustakuorokseen ja säestyksekseen Timon ja Arin. Ari esitti toisenkin joululaulumuunnelmansa laulusta Santa Lucia.

Hemppa Kuparinen jatkoi kauniilla laululla Mary´s Boychild sekä englanniksi että suomeksi Timon ja Petrin laulaessa taustakuorossa stemmoja. Tämän jälkeen oli vielä vuorossa Andrén laulamat Joulupukki matkaan jo käy alkukielellä ja Beautiful Maria. Illan päätti Timon johdolla paikalla olleen Cavaliers-ryhmän esittämä italiankielinen Sento la Nostalgia, Tunnen nostalgiaa ­ sitähän se joulu suurelta osalta on!

Hyvää Joulua kaikille ja kiitos päättymässä olevasta vuodesta!
Tavataan taas vuonna 2004.

Helsingin Laulelman Ystävät HELYn puolesta

Seppis
sihteeri@hely.info