|
Miksi Suomen ja Viron
kansallislaulujen melodia on sama? |
| |
Suomella ja Virolla on todellakin sama
kansallislaulu. Maamme -laulun on säveltänyt Helsingin
yliopistossa musiikinopettajana toiminut saksalaissyntyinen viulisti
ja säveltäjä Frederik Pacius (1809-1891). Kyseessä oli
alunperin tilaustyö ylioppilaiden Flooranpäivän kevätjuhlaan vuonna
1848, jossa laulu sai ensiesityksensä. Pacius sävelsi laulun
J.L. Runebergin (1804 - 1877) runoon Maamme (Vårt land), joka on
Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen runo. Suomennos on
Paavo Cajanderin (1846-1913).
Miksi Suomen ja Viron kansallislaulut sitten ovat samat? Yksi
historiallinen selitys löytyy suomalaisuusliikkeen johtohahmon
Yrjö-Sakari Yrjö-Koskisen (1830-1903) ja tunnetun virolaisen
lehtimiehen Johann Voldemar Jannsenin
(1819-90) tuttavuudesta. Viron ensimmäisiä laulujuhlia vuonna
1869 järjestäessään Jannsen pyysi kuorolauluja Suomesta juhlilla
esitettäväksi. Yrjö-Koskinen lähettikin Jannsenille kolme
laulua, joista yksi oli Paciuksen
Maamme. Jannsen teki itse vironkieliset sanat Paciuksen
sävelmään ja näin syntynyt Mu isamaa, mu õnn ja rõõm (Mun
isänmaa on onni ja riemu) esitettiin Tarton laulujuhlilla kesäkuussa
1869.
Esitys sai suuren suosion ja tästä alkoi sen taival Viron
viralliseksi kansallislauluksi. Laulun suosio lisääntyi jatkuvasti
kansallisen heräämisen voimistuessa. Kun Viro ja Suomi ensimmäisen
maailmansodan jälkeen itsenäistyivät, Paciuksen melodiasta tuli
molempien maiden kansallislaulu. Virallisesti Mu isamaasta
tuli Viron kansallislaulu vapaussodan jälkeen vuonna 1920.
Käytännön ero laulujen välillä on se että Maamme -laulussa on
joka säkeistössä kertaus, mutta Mu Isämaa -laulussa sitä ei
ole.
Aki Mäkinen |
|
|
|
Lisätietoja: |
|
http://www.balticguide.ee/index.php/a834 |
|
http://www.helsinki.fi/~jnuotio/mids/hymn_fi.html
(Mu isamaa suomeksi, viroksi, englanniksi) |
|
http://www.suomalaisuudenliitto.fi/maamme.htm |
|
http://www.tuglas.fi/oppimateriaali/text/suhteet2.htm |
|
http://www.helsinki.fi/maamme/maamme.html |
|
http://koulut.kirkkonummi.fi/seppa/symboli/symboli5.htm |